Kunnanhallitus
Pöytäkirja 19.08.2024/Pykälä 116

Kh 19.08.2024 § 116  

156/10.02.03/2023  

Valmistelija Tuomas Yliruka, hallintojohtaja

p. 040 637 4246

 tuomas.yliruka@taipalsaari.fi

Taipalsaaren kunnanvaltuuston päätökseen 28.5.2024 § 18 Konstunrinteen asemakaavan muutos, lopullinen hyväksyntä on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Valituksen kaavaan on jättänyt kolme yksityistä henkilöä. Valittajat vaativat kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista.

Taipalsaaren kunta esittää, että valitus hylätään.

Taipalsaaren kunnan lausunto valitukseen ja siinä esitettyihin perusteisiin.

Perustelut hylkäämiselle

 

1. Viitasammakon elinympäristön vaarantuminen
   
   Valituksessa viitataan EU:n luontodirektiiviin (92/43/ETY) sekä Suomen lainsäädäntöön liittyvään viitasammakon elinympäristön suojelemiseen. Valituksen mukaan Konstunrinteen asemakaavan toteutuminen ja kosteaa pienilmastoa ylläpitävän puuston kaataminen noin 20 hehtaarin alueelta johtaisi viitasammakon elinympäristön tuhoutumisen lisäksi koko monimuotoisen ja runsaslajisen Saimaan rantaekosysteemin romahtamiseen.
    

Kaavamateriaalin vuoden 2018 viitasammakkoselvityksessä todetaan, että ryhmäsoitimisella oli erittäin runsaasti viitasammakoita. Selvitystä täydennettiin myös vuonna 2020 uusien havaintojen pohjalta. EU:n luontodirektiivi edellyttää lajien ja elinympäristön suojelua (liitteen IV (a) eläinlajit). Viitasammakko kuuluu liitteen lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49§ nojalla. Lisääntymis- ja levähdyspaikat on aina säilytettävä hankkeiden ja toimenpiteiden yhteydessä. Direktiivin mukaan viitasammakko tarvitsee monimuotoisen elinympäristön, jossa on talvehtimis- ja lisääntymisalueet (vedessä) sekä suotuisaa elinympäristöä (maalla). Haitalliset muutokset elinympäristön piirteissä vaikuttavat koko paikalliseen populaatioon ja myös muutokset lähialueilla saattavat välillisesti heikentää sen laatua.
 

Konstunrinteen kaavaselostuksessa sivulla 9/32 todetaan, että kutualueiden lähiympäristöön on suositeltavaa jättää riittävä suojavyöhyke, joka voi olla esimerkiksi maaston muodoista ja kasvillisuudesta riippuen rantaviivasta laskien vähintään 50 metriä leveä, nykytilaan jätettävä metsäinen vyöhyke varsinaisen lisääntymis- ja levähdyspaikan ympärillä. Valituksen mukaan tämä suositus ei toteudu Konstunrinteen asemakaavassa, vaan rantaviivan ja tonttialueiden välille jää korttelialueiden 241 ja 242 kohdalla pääosin alle 20 metriä leveä alue. Etenkin tänä keväänä ja kesäkuun alussa Saimaan vedenpinta on ollut normaalia korkeammalla (keskimäärin 65 cm) ja turva-alue on kaventunut entisestään. Konstunrinteen ranta-alue on todettu kunnan selvityksissä tulvavesialueeksi.
 

Valituksessa viitataan maastossa 13.6.2024 tehtyihin mittauksiin, joissa pyrittiin todentamaan käytännössä, minkä etäisyyden päähän tontit sijoittuvat vesirajaan nähden luo-1-alueilla. Tonttialue määriteltiin kunnan keväällä 2021 tekemän tonttien koepaalutuksen mukaisesti. Mittauksien mukaan korttelialueilla 241 ja 242 etäisyydet vesirajasta jäivät alle 20 metriin, alimmillaan reiluun 11 metriin. Vesirajan ja tonttien väliin on suunniteltu asemakaavassa rantaraittia, jonka toteuttaminen merkitsisi käytännössä 11 metrin levyisellä alueella sitä, ettei viitasammakolle jäisi enää elintilaa.

Valituksen mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus pohjaa lausuntonsa kunnalta saatuun kartta-aineistoon, mutta paikan päällä ei ole käyty. Valituksessa todetaan, että 15 vuotta vanha peruskartta antaa maastosta harhaanjohtavan kuvan ilmaston ja ympäristön nopeutuneiden muutoksien takia.

Kaavoittajan vastine

Viitasammakon osalta Konstunrinteen kaavaratkaisu on täysin alueelle laadittujen useiden luontoselvitysten ja viranomaisten vaatimusten mukainen. Omarantaisten tonttien rakentaminen ei ole kaavassa mahdollista kunnan mailla ja viitasammakoille on varattu riittävästi lisääntymis- ja levähdystilaa rannassa. Viitasammakko (Rana arvalis) on EU-direktiivissä suojeltu laji, mikä on otettu huomioon kaavoituksessa. Suunnittelussa on otettu huomioon myös luonnonsuojelulain 49 §. Aiemmassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä (6.7.2018) todetut virheet on sittemmin korjattu kaavoituksen käynnistyttyä uudelleen ja viitasammakon reviirit on nyt hyväksytyssä Konstunrinteen asemakaavassa osoitettu merkinnällä luo-1. Viitasammakon osalta on tehty selvitys vuonna 2018 ja sitä on täydennetty vuonna 2020.

EU-direktiivin (92/43/ETY) artiklassa 12 todetaan seuraavasti lajien suojelusta: Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä: a) kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa; b) näiden lajien tahallinen häiritseminen erityisesti niiden lisääntymis-, jälkeläistenhoito-, talvehtimis- ja muuttoaikana; c) tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen luonnosta; d) lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen.

Viitasammakon varsinainen lisääntymis- ja levähdysalue on Konstunrinteen kaavassa suojeltu asianmukaisin merkinnöin (luo-1). Direktiivi tai laki ei edellytä kyseisen lajin osalta laajempaa suojelutarvetta, vaikka viitasammakko voi liikkua myös laajemmalla alueella. Lajin suojelun kannalta keskeisintä on ennen kaikkea muutoksille herkän lisääntymis- ja levähdysalueen suojelu. Kaavakartalla tätä kuvaava luo-1-merkintä on pinta-alaltaan jopa laajempi kuin viitasammakkoselvityksessä tutkitut ja maastossa todetut varsinaiset lisääntymispaikat.

Kaavan viitasammakkoselvityksessä (Konstunrannan viitasammakkoselvitys, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 13.8.2018) viitataan teokseen "Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt" (Marko Nieminen & Aapo Ahola (toim.), 2017).

Myös valituksessa on viitattu Nieminen & Aholan teokseen. Kyseisessä teoksessa todetaan viitasammakosta muun muassa seuraavasti: Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskee hävittämis- ja heikentämiskielto. Näillä alueilla ei tulisi suorittaa elinympäristöä radikaalisti muuttavia toimia kuten rakentamista, ruoppaamista tai vesikasvien niittoa. Pienimuotoisesti on kuitenkin mahdollista, tarkasti suunnitellen ja työt ajoittaen sekä jaksottaen useammalle kaudelle, myös ruopata ja niittää vesikasveja, lisääntymispaikan heikentymättä merkittävästi. Umpeen kasvavilla paikoilla näin voidaan jopa parantaa oloja viitasammakoille. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja uhkaavat yleisesti maankäytön muutokset (elinympäristöjen väheneminen) ja pienvesien laadun heikkeneminen. Viitasammakko tarvitsee monimuotoisen elinympäristön, jossa on talvehtimis- ja lisääntymisalueet (vedessä) sekä suotuisaa elinympäristöä maalla. Mikäli jossain elinympäristön piirteessä tapahtuu haitallisia muutoksia, sillä on vaikutuksensa koko paikalliseen populaatioon. Myös muutokset elinympäristön lähialueilla saattavat välillisesti heikentää sen laatua. Suojaetäisyyksistä lisääntymis- tai levähdyspaikan lähelle ei ole muodostunut Suomessa selkeää käytäntöä (Nieminen & Ahola (toim.) 2017).

Valituksessa mainitun metsäisen suojavyöhykkeen osalta suositukset ovat siis tilannekohtaisia, ja kuten viitasammakkoselvityksessä ja lähdemateriaalina käytetyssä teoksessa todetaan, ei suojaetäisyyksistä ole muodostunut yhtenäistä käytäntöä ja siihen vaikuttavat muun muassa maastonmuodot ja kasvillisuus. Laissa tai direktiivissä ei ole myöskään määritelty tarkkaa metrimäärää suojavyöhykkeen laajuudeksi. Rantaan jää tulevaisuudessakin puustoa, kasvillisuutta ja rakentamiselta vapaata virkistysaluetta. Lisäksi, kuten kaavan ehdotusvaiheen lausunnoissa ja vastineissa todetaan, eivät myöskään viranomaiset ole vaatineet suojavyöhykkeen laajentamista.

Valituksessa todetaan, että Saimaan vedenpinnan oltua korkealla keväällä ja alkukesästä 2024, on viitasammakon turva-alue kaventunut entisestään. Sivustolla vesi.fi todetaan seuraavasti: Saimaan vedenpinta on keskimäärin korkeimmillaan elokuussa, mutta tänä vuonna tilanne on ollut monella tavoin keskimääräisestä poikkeava, kun Saimaan pinta nousi erittäin korkealle ja saavutti huippunsa jo toukokuussa. Saimaan vedenkorkeus on edelleen noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella (www.vesi.fi). Kyseessä on siis poikkeuksellinen tilanne vedenpinnan korkeuden osalta ja valituksessa mainitut alueella suoritetut mittaukset ovat tapahtuneet poikkeusolosuhteissa. Suunnittelu on perustunut asianmukaisesti hyväksyttyyn asemakaavan pohjakarttaan, joka on edelleen ajan tasalla tavanomaisissa olosuhteissa. Valituksessa todetaan myös virheellisesti, että kyseessä olisi peruskartta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on kaavoitusta ohjaavana viranomaisena valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavatyön aikana on pidetty useita virallisia ja epävirallisia työneuvotteluita ELY-keskuksen kanssa ja viranomaiskannanotoissa kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu on hyväksytty laajasti. Kaikki vaaditut selvitykset on tehty, eikä kaavaehdotukseen tullut enää viitasammakon osalta lisävaatimuksia viranomaisilta. ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa 7.2.2024 todetaan luonnonsuojelun osalta, että viitasammakot on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan otettu riittävällä tavalla huomioon kaavassa. Myöskään Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun lausunnossa 15.1.2024 ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan ympäristönsuojelupäällikön mukaan huomioitu aiemmassa 20.4.2021 annetussa lausunnossa esitetyt seikat viitasammakon osalta.

Valituksen mukaan puuston kaataminen 20 hehtaarin alueelta johtaisi viitasammakon elinympäristön tuhoutumiseen sekä koko monimuotoisen ja runsaslajisen Saimaan rantaekosysteemin romahtamiseen. Edellä mainittujen luo-1 alueiden lisäksi asemakaavoitetuilla VL-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus (maisematyölupa). Maankäyttö- ja rakennuslain 140 §:n 1 momentin mukaisesti maisematyölupaa ei saa myöntää mikäli toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Asemakaavan lähivirkistysalueella (VL) on näin ollen jo kielletty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti isot maisemakuvaa muokkaavat toimenpiteet, jotka estäisivät alueen käytön lähivirkistysalueena. Eli alueella ei voida suorittaa esimerkiksi voimakkaita hakkuita ja maanmuokkausta, koska se vaikeuttaisi alueen käyttämistä kaavassa varattuun käyttötarkoitukseen. Näin ollen valituksessa esitettyä uhkakuvaa viitasammakon elinympäristön tuhoutumisesta ja varsinkin Saimaan rantaekosysteemin romahtamisesta voidaan pitää liioiteltuna.

Valitus ei anna perusteita muuttaa kaavaratkaisua. Alueen kiistattomat luontoarvot on huomioitu kaavaratkaisussa riittävällä tavalla.

 

2. Keskeneräinen yleiskaava
   
   Toinen valittajan peruste on Taipalsaaren kunnan Kirkonkylän, Saimaanharjun ja Ketveleen osayleiskaavan keskeneräisyys. Asemakaava laaditaan yleisesti ottaen yleiskaavan pohjalta huomioiden yleiskaavan tavoitteet ja suuntaviivat. Konstunrinteen asemakaavaa hyväksyttäessä alueen yleiskaavan käsittely on kuitenkin ollut vielä kesken ja muun muassa yleiskaavasta jätettyjä huomautuksia ei ole vielä käsitelty siten, että vastineet olisi toimitettu huomauttajille. Valituksen mukaan Konstunrinteen asemakaavamuutos tulisi perua, sillä yleiskaavan käsittely oli päätöstä tehdessä kesken ja täten kaavoitus ei ole edennyt määritellyssä järjestyksessä.
    

Kaavoittajan vastine

On totta, että alueen yleiskaavan käsittely on vielä kesken. Suunnittelun kaikissa vaiheissa on otettu kaavahierarkian mukaisesti huomioon maakuntakaavan varaukset ja se, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 §). Maakuntakaava ja maakuntakaavaa laativan maakuntaliiton lausunnot on otettu täysimääräisesti huomioon koko kaavaprosessin ajan, ks. kaavaselostuksen kohta 5.411. Konstunrinteen asemakaavaratkaisu on yhteneväinen tekeillä olevan yleiskaavan kanssa ja myös yleiskaavassa on osoitettu vastaavat aluevaraukset. Kunta on tehnyt tietoisen valinnan kaavoituksen aikataulusta ja alueen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ovat molemmilla kaavatasoilla yhteneväiset.

Keväällä 2024 nähtävillä ollut kaavaehdotus noudattelee aluevarausten ja merkintöjen osalta täysin nyt valituksen alaista asemakaavaratkaisua (ks. selostusosan kohta 3.23). Yleiskaavan hyväksynnän aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Vaikka kaavojen laatiminen tässä järjestyksessä on tietyllä tapaa poikkeuksellista, ei se kuitenkaan ole lainvastaista. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että asemakaavan tulee perustua yleiskaavaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 § ja 4 momentin mukaan, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. (21.4.2017/230). MRL 51 § mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. Nyt hyväksytyllä kaavamuutoksella kunta on halunnut päivittää ja selkiyttää kaava-alueen vastaamaan nykypäivän tarpeita. Kaikkia kaavamuotoja muutetaan jatkuvasti, kun olosuhteet tai tavoitteet muuttuvat. Tähän velvoittaa jo lakikin: "Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi (MRL 60§)".

Alueella ei ole tällä hetkellä oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten suunnittelussa on otettu huomioon myös mitä maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 §). Seuraava teksti (yleiskaavan sisältövaatimukset ja niiden huomiointi osa-alueittain asemakaavassa) löytyy Konstunrinteen asemakaavan kaavaselostuksesta (s. 20):
 

MRL 39 § mukainen huomioonotto on selvitetty seuraavassa. Numerointi (1-9) viittaa MRL 39 §:n 2 mom. numerointiin. Huomioonotto on kuvattu kursiivilla.

1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

Alue sijaitsee katuverkkoon, yhdyskuntatekniikkaan ja taajaman palveluihin nähden erittäin edullisella paikalla.
 

2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
 

Alueella on jo osittain valmis palvelu- ja tieverkko, sähköistys ja toimivat tietoliikenneyhteydet sekä nykyisellä rakennuskannalla valmiit kiinteistökohtaiset vedenhankintaa ja jätevesien käsittelyä koskevat ratkaisut. Jatkossa kaikki tontit liitetään kunnan vesihuoltoverkostoon.
 

3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
 

Kohdan 1 mukaisesti. Alue on arvioitu kunnan mahdollisista uusista alueista asumisen kannalta kaikkein vetovoimaisimmaksi.

4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
 

Alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa on erittäin otollinen joukkoliikenteen ja keskitetyn jakeluliikenteen järjestämisen kannalta. Energia-, vesi- ja jätehuollon osalta kohdan 1 mukaisesti.
 

5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
 

Ympäristössä ei ole tunnistettavia turvallisuusriskejä. Terveellisyys, tasapainoinen elinympäristö: Alue sijaitsee jo olevan asutuksen tuntumassa.
 

6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
 

Alueen kehittäminen asumisen suuntaan rikastuttaa kunnan elinkeinoelämää, läheisen taajaman palveluja ja houkuttelee mahdollisesti uusia veronmaksajia.
 

7) Ympäristöhaittojen vähentäminen;
 

Kaavaan sisältyy tiukat vesiensuojelua ja pohjavettä koskevat määräykset.
 

8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
 

Alueeseen ei juurikaan liity rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Luonnonolojen ja maiseman vaaliminen on käsitelty laajasti tässä selostusosassa ja liitteenä olevissa luontoinventoinnissa.
 

9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
 

Kunnan omistuksessa oleville alueille ei ole osoitettu omarantaisia tontteja ja uudisrakentamisen sekä rannan väliin on jätetty riittävät virkistysalueet/ulkoilureitit. Virkistyskäytön osalta on haettu myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää jo aktiivisessa käytössä olevaa ulkoilualuetta. Konstunhiekan uimaranta on edelleen suunnittelualueen virkistyskäytön keskeisin osa, eikä sitä ole supistettu lainkaan (pinta-alaa lähes 2 hehtaaria ja rantaviivaa noin 350 metriä). Tämä riittää jatkossakin hyvin palvelemaan Konstun alueen asukkaita ja hyvin laajasti muitakin kyseisen alueen käyttäjiä. Yleiset virkistysalueet jatkuvat tästä luoteen suuntaan jatkossakin siten, että yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa jää alueelle edelleen noin kilometrin verran. Alueen olemassa olevat virkistysreitit on otettu huomioon kaavaratkaisussa pääosin nykyistä tiestöä ja polkuverkostoa hyödyntäen. Uusien korttelialueiden kohdalla on osoitettu korvaavat yhteydet siten, että koko suunnittelualueen läpi kulkeva virkistyskäyttö voi jatkua edelleen ilman esteitä.
 

Kaikki edellä mainitut vaatimukset on otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa ja useimmat niistä ovat olleet korostetusti esillä jo suunnittelutyön alkuvaiheen tavoiteasettelussa. Asemakaava täyttää siten myös yleiskaavan sisältövaatimukset.
 

Valitus ei anna perusteita muuttaa kaavaratkaisua. Alueen kaavoitus on edennyt kaavoitusta ohjaavan lainsäädännön mukaisesti.

3. Hyvän hallintotavan laiminlyönti ja jääviys
   
   Valituksessa todetaan, että päätöksenteko ei täytä hyvän hallinnon vaatimuksia kunnanjohtajan lähettämän kirjelmän takia.

Kunnanjohtajalla on perustuslaillinen oikeus (Perustuslaki 12 §) sanan- ja mielipiteen vapauteen. Kuntalaissa (41 §) puolestaan todetaan, että kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta. Puheoikeudesta mainitaan myös Taipalsaaren kunnanhallituksen hallintosäännössä (104 § ja 111 §).
 

Kyseinen kirjelmä voidaan tulkita myös asian laajennettuna esittelynä, ja se oli tarkoitettu vain valtuustolle, ei medialle. Kunnanjohtaja oli jäämässä pitkälle virkavapaalle, jolloin hän ei päässyt käyttämään hallintosäännön mukaista puheoikeuttaan valtuuston kokouksessa. Hän halusi tuoda kantansa selkeästi esille ja perustella hallituksen esitystä.
 

Kunnallisvalituksessa esitetään, että hallintosihteeri on ollut jäävi osallistumaan päätöksentekoon kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa.

Hän on työsopimussuhteessa kuntaan ja hänen roolinsa valmistelussa on ollut tekninen. Hän ei ole virkasuhteessa, eikä myöskään esittelijän/päättäjän roolissa työnsä osalta. Hallintolain 28.1 §  4 kohdan mukaan henkilö on esteellinen palvelussuhde- tai toimeksiantojäävin perusteella, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
 

Kuntalain 97.3 § mukaan poikkeuksena palvelussuhde- toimeksiantojäävin soveltamisesta, palvelusuhde kuntaan ei tee henkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta asianosainen. Esteellisyys syntyy kuitenkin, jos luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. Hallintosihteeri ei ole näin tehnyt. Kaava-asiassa kunta ei ole samalla tavalla asianosainen kuin esim. lupa-asiassa, eikä siten ole aivan selvää, voiko palvelussuhdejäävi tulla ylipäätään kyseeseen.

Taipalsaaren kunnanhallitus katsoo, ettei hallintosihteeri ole ollut jäävi asiassa.


 

Esittelijä Vs. kunnanjohtaja Tuomas Yliruka

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy selostusosan mukaisen lausunnon lähetettäväksi Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja esittää, että valitus hylätään.

Päätös Hyväksyttiin.