Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 20.03.2025/Pykälä 32

Tekla 20.03.2025 § 32  

64/10.03.00.02/2025  

Valmistelija Mikko Litmanen, rakennustarkastaja

 puh. 040 167 6610

 mikko.litmanen@taipalsaari.fi

 Haetaan poikkeamispäätöstä (MRL 171 §) metsän hakkulle koskien kiinteistöjä 831-444-3-13, 831-444-3-20, 831-444-3-

 22, 831-444-3-60, Värrätsaari, Taipalsaari

Hakijan perustelut:

 Värrätsaaressa hakkuita,

 Toimenpiteiden kartat ja hakkuutavat liitteenä.

TUTKINTA:

Kaavallinen tilanne:

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa selviää kaava kokonaisuudessaan.

Poikkeukset:

 Alueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaava kaavamerkinnät VR,

 RA ja ah. ah suojelumääräykset: rakennuslain 135 §:n nojalla määrätään,

 että alueella ovat hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat

 toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen kiellettyä,

 lukuunottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia.

Asian selvittäminen:

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa selviää kaava tilanne ja muut poikkeamispäätökseen vaikuttavat seikat hakkuita koskien.

Kuuleminen:

Kunta on kuullut saaren muut kiinteistön omistajat (MRL173 §, MRA 86 §).

Huomautuksia ei ole jätetty.

Lausunnot:

Viranomaislausunto:

 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto;

 "Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto koskien poikkeamislupahakemusta koskien kiinteistöjä 831-444-3-13, 831-444-3-20, 831-444-3-22, 831-444-3-60, metsän hakkuu, Värrätsaari, Taipalsaari

 Hakemuksen mukaan hakkuut olisi tarkoitus tehdä Taipalsaaren kunnassa

 Värrätsaaressa maisemallisesti herkällä alueella. Merkityn hakkuiden

 alueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaava kaavamerkinnät VR,

 RA ja ah. ah suojelumääräykset: rakennuslain 135 §:n nojalla määrätään,

 että alueella ovat hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat

 toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen kiellettyä,

 lukuunottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia.

 Kaavallinen tilanne

 Maakuntakaava

 Hakemuksen mukaisella alueella Värrätsaaressa on voimassa

 ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistama Etelä-Karjalan

 maakuntakaava, 19.10.2015 vahvistettu Etelä-Karjalan 1.

 vaihemaakuntakaava sekä 6.9.2023 voimaan tullut Etelä-Karjalan 2.

 vaihemaakuntakaava.

 Voimassa olevissa maakuntakaavoissa hakkuualueille on osoitettu

 seuraavia merkintöjä: rantojensuojeluohjelman alue (rso) ja Suur-Saimaan

 kehittämisen kohdealue sekä näyttäisi sille, että hakkuualueen raja jää

 osin Suur-Saimaan arvokkaan luontokokonaisuuden (luo) alueen rajan

 päälle.

 Yleiskaava

 Suunnittelualueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaava

 (oikeusvaikutteinen, päätöksen päiväys 5.4.1994). Voimassa olevassa

 yleiskaavassa hakkuualueille on osoitettu seuraavia merkintöjä:

 Retkeily- ja ulkoilualue (VR).

 Tämän kaavamerkinnän mukaan:

 Rakentamis- ja maankäyttömääräykset:

 Rakennuslain 31 § 1 momentin nojalla alueella kielletään muu kuin retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen.

 Alueella on voimassa rakennuslain 124 a §:n mukainen toimenpidekielto.

 Lisäksi hakkuualue näyttäisivät kaavakartalla sijoittuvan loma-asuntojen

 alueelle (RA).

 Tämän mukaan:

 Alue varataan omaranteisten loma-asuntojen rakentamiseen.

 Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala

 saa olla enintään 150 m2.

 Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2

 Hakkuut myös näyttävät jäävän arvokkaan harjualueen (ah) sekä

 arvokkaan maisema-alue (am) rajauksen sisäpuolelle.

 Arvokas maisema-alue (am) on kaavamerkinnöissä annettu seuraava suojelumääräys:

 Rakennuslain 135 §:n nojalla määrätään, että alueella ovat

 hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen kiellettyjä, lukuunottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia.

 Asemakaava

 Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa.

 Harjut

 Suunnitellut hakkuut sijoittuvat Hankaluoto-Värrätsaaren paikallisesti

 arvokkaalle harjualueelle (arvoluokka 4).

 Kysymys on liitekarttojen mukaan harvennushakkuista sekä ylispuiden poistosta.

 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen linjauksen mukaisesti arvoluokkien 1 ja

 2 harjualueilla sekä harjujensuojeluohjelma-alueilla avohakkuita

 suositellaan vältettävän maisemallisten tekijöiden vuoksi.

 Avohakkuu voi tulla kyseeseen kuitenkin silloin, kun näkymät vesistöön tai tiealueelle eivät ole merkittäviä eikä vaikutus kaukomaisemaan olisi näin ollen häiritsevä.

 Arvoluokkien 3 ja 4 harjualueilla ei yleensä katsota olevan samanlaista

 arvoa, joten näillä harjualueilla myös avohakkuita voidaan yleensä

 toteuttaa ainakin pienimuotoisesti.

 Tämän poikkeamislupahakemuksen hakkuut voidaan ELY-keskuksen

 näkemyksen mukaan arvokkaan harjualueen osalta toteuttaa suunnitelman

 mukaisesti, koska kyseessä ei ole korkeamman arvoluokan harjualue,

 saati avohakkuu.

 Luonnonsuojelu

 Taipalsaaren kunta on pyytänyt lausuntoa poikkeamishakemuksesta

 kiinteistöille 831-444-3-13, 831-444-3-20, 831-444-3-22, 831-444-3-60,

 joka koskee ylispuiden poistoa, ensiharvennusta ja harvennusta käsittäviä

 hakkuita Värrätsaaressa. Alueella on voimassa Suur-Saimaan

 osayleiskaava, jossa alueella on kaavamerkinnät VR, RA, am ja ah.

 Arvokkaalla maisema-alueella am on voimassa suojelumääräys, jonka

 mukaan rakennuslain 135 §:n nojalla määrätään, että alueella ovat

 hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kuten

 kaivaminen,  louhiminen ja täyttäminen kiellettyjä, lukuunottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia.

 Värrätsaari sijaitsee valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman alueella.

 Ohjelman tavoitteena on rantojen säilyttäminen luonnonmukaisina ja

 rakentamattomina. Hakkuissa tulee jättää rantaan käsittelemätön

 suojavyöhyke. Osayleiskaavan am -alue sijaitsee Värrätsaaren

 korkeimmalla kohdalla ja tälle alueelle on suunniteltu ensiharvennus- ja

 harvennushakkuita. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ne eivät

 vaaranna alueen maisemallisia arvoja, joten poikkeuslupa voidaan

 myöntää. Värrätsaari on myös paikallisesti arvokasta harjualuetta.

 Suunnitellut hakkuut eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vaaranna

 harjualueen luonnonarvoja.

 Värrätsaaren ympäristö on Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin

 eliölajeihin kuuluvan ja luonnonsuojelulain 69 §:n nojalla rauhoitetun

 saimaannorpan elinaluetta. Lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkojen

 hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 78 §:n nojalla

 kiellettyä. Saimaannorpan pesäpaikkoja sekä karvanvaihdon aikaisia

 makuupaikkoja sijaitsee lähellä suunniteltuja hakkuualueita. Mahdollisia

 hakkuita ei tule suorittaa lajin pesimäaikana ja karvanvaihtoaikana eli

 15.12. - 30.6. välisenä aikana, jotta hakkuilla ei luonnonsuojelulain 70 §:n

 kiellon vastaisesti häiritä saimaannorppia niiden elämänkierron kannalta

 tärkeinä aikoina ja tärkeillä paikoilla.

 Oikeudelliset ohjeet

 Kumotun rakennuslain (370/1958) 124 a §:n mukaan asema-, rakennus- tai rantakaava-alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai

 täyttämistyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa

 toimenpidettä ilman kunnanhallituksen lupaa (toimenpidekielto). Sama

 toimenpidekielto on voimassa, jos yleiskaavassa erityisellä määräyksellä

 niin määrätään. Lupa ei ole tarpeen, jos maa-aineksia otetaan

 tavanomaista kotitarvekäyttöä varten tai jos muu toimenpide on vähäinen.

 Lupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikuta alueen käyttämistä

 kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai

 maisemakuvaa.

 Toimenpidekielto on voimassa myös alueella, joka on rakennuskiellossa

 asema- tai rakennuskaavan laatimista tai muuttamista varten.

 Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, ympäristöministeriö

 tai lääninhallitus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi kunnanvaltuuston

 kaavan hyväksymistä koskeva päätös olisi 29 §:n 3 momentin mukaan

 alistettava, voi määrätä alueelle toimenpidekiellon enintään viideksi

 vuodeksi kerrallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on jättänyt

 yleiskaavan osaksi tai kokonaan vahvistamatta, se voi määrätä alueelle

 toimenpidekiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

 Lupa voidaan 2 ja 3 momentissa mainituissa tapauksissa myöntää, jollei

 toimenpide tuota huomattavaa haittaa asianomaisen kaavan laatimiselle

 tai toteuttamiselle eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

 Myönnettäessä lupaa kaivamis- ja louhimistyöhön on soveltuvin osin

 lisäksi noudatettava, mitä maa-aineslain (555/1981) 3 §:n 2 momentissa, 5

 ja 6 §:ssä, 7 §:n 2 momentissa, 10-13, 13 a, 16 ja 16 a §:ssä, 19 §:n 3

 momentissa ja 21 §:ssä sekä maa-ainesasetuksen (91/1982) 5 §:ssä

 säädetään. Luvanhaltijan ilmoitusvelvollisuudesta on voimassa, mitä maa-aineslain 23 a §:ssä säädetään.

 Kunnanhallituksen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää

 lautakunnalle tai viranhaltijalle.

 Rakennuslain 135 §:n mukaan, jos jotakin aluetta on sen sijainnin,

 luonnonkauneuden tai erikoisten luonnonsuhteiden tahi historiallisesti tai

 taiteellisesti arvokkaiden muistojen, esineiden tai rakennusten takia taikka

 muusta niihin verrattavasta syystä erityisesti suojeltava, voidaan kaavassa

 antaa tarpeellisia määräyksiä.

 Milloin määräystä ei voida antaa sen vuoksi, että se on maanomistajalle

 kohtuuton, voi valtioneuvosto antaa kunnalle luvan pakkolunastaa alueen.

 Asema- tai rakennuskaavaan voidaan ottaa 2 momentin säännöksen

 estämättä rakennussuojelulain (60/85) 2 §:ssä tarkoitetun kohteen

 suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. Oikeudesta korvaukseen tässä

 tapauksessa on voimassa, mitä rakennussuojelulain 11 §:ssä sekä 12 §:n

 2 ja 3 momentissa on säädetty. Korvausvelvollinen on kuitenkin kunta.

 Kunnalle voidaan myöntää täten maksamiinsa korvauksiin avustusta

 valtion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa.

 Mitä 3 momentissa on säädetty kunnan korvausvelvollisuudesta, ei koske

 julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia.

 Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, myöhemmin

 MRL) 211 §:ssä on säädetty seuraavaa: Rakennuslain nojalla voimaan

 tullut vahvistettu yleiskaava on voimassa tämän lain mukaisena

 oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava

 oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana.

 MRL 215 §:n mukaan ennen tämän lain voimaantuloa määrätyt

 rakennuskiellot ja rakennuslain 124 a §:n mukaiset toimenpidekiellot ovat

 voimassa tai voidaan saattaa voimaan kiellon voimassaoloajaksi tämän

 lain mukaisina rakennuskieltoina tai 128 §:n mukaisena

 toimenpiderajoituksena.

 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen pidentämiselle 38 §:n 2

 momentissa ja 53 §:n 2 momentissa säädettyjen enimmäisaikojen laskenta

 alkaa tämän lain voimaantulosta. Jos kielto on ennen tämän lain

 voimaantuloa ollut voimassa vähintään 10 vuotta, sitä voidaan pidentää

 vain yhden kerran.

 Poikkeamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 23 luvussa. 171

 §:ssä on säädetty poikkeamistoimivallasta ja poikkeamisen edellytyksistä.

 Tämän mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää

 poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta

 rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä,

 määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

 Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

 käytön muulle järjestämiselle;

 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden

 saavuttamista; tai

 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa

 merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vaikutuksiltaan merkittävänä

 rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa

 teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle.

 Poikkeamista ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä

 eikä 137 §:ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä

 suunnittelutarvealueella.

 Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä

 poikkeamista koskevasta hakemuksesta.

 MRL 174 §:ssä on säädetty poikkeamispäätöksestä. Kyseisen pykälän 1 ja

 2 momentin mukaan kunnan on perusteltava poikkeamispäätös siten kuin

 hallintolaissa (434/2003) säädetään.

 Kunta voi poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle.

 Kunnan on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa

 poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi

 olla enintään kaksi vuotta. Alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla

 kuitenkin enintään viisi vuotta.

 Johtopäätökset

 Poikkeamislupa-asiaa käsiteltäessä tulee ottaa huomioon lausunnossa edellä mainitut seikat.

 Arvokkaan harjualueen osalta voidaan poikkeamislupahakemuksen mukaiset hakkuut toteuttaa suunnitelman mukaisesti.

 Värrätsaari sijaitsee valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman alueella, joten hakkuissa tulee jättää rantaan käsittelemätön suojavyöhyke.

 Osayleiskaavan am-alue sijaitsee Värrätsaaren korkeimmalla kohdalla, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakkuut eivät vaaranna alueen

 maisemallisia arvoja, joten poikkeuslupa voidaan myöntää. Suunnitellut hakkuut eivät vaaranna myöskään harjualueen luonnonarvoja.

 Värrätsaaren ympäristö on Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin

 eliölajeihin kuuluvan ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun

 saimaannorpan elinaluetta. Lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkojen

 hävittäminen ja heikentäminen on samaisen lain nojalla kiellettyä.

 Saimaannorpan pesäpaikkoja sekä karvanvaihdon aikaisia makuupaikkoja

 sijaitsee lähellä suunniteltujen hakkuiden alueita. Mahdollisia hakkuita ei

 tule suorittaa lajin pesimäaikana ja karvanvaihtoaikana eli 15.12.-30.6.

 välisenä aikana"

Rakennustarkastaja:

 Luonnon suojelulaki:

 1 luku

 Yleiset säännökset

 1 §

 Lain tavoite

 Tämän lain tavoitteena on:

 1) luonnon monimuotoisuuden turvaaminen;

 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen;

 3) ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen;

 4) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen;

 5) kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen;

 6) luonnontutkimuksen edistäminen.

 Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen.

 Hakkuut jäävät arvokkaan harjualueen (ah) sekä arvokkaan maisema-alue (am) rajauksen sisäpuolelle.

 Arvokas maisema-alue (am) on kaavamerkinnöissä annettu seuraava suojelumääräys:

 Rakennuslain 135 §:n nojalla määrätään, että alueella ovat hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen kiellettyjä, lukuunottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia.

 Alueella on tällä hetkellä menossa Suur-Saimaan osayleiskaavan päivitys, joka on tulossa nähtäville kesällä 2025.

 Nyt voimassa olevassa Suur-Saimaa yleiskaavassa on hakkuut kielletty.

 Näin ollen arvokkaan maisema-alueen maankäyttö pitäisi tutkia ja ratkaista kaavan laatimisen yhteydessä.

 Niin kuin luonnonsuojelulaissa mainitaan:

 1 luku, 1 §, 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen;

Edellä selostetun perusteella haettu poikkeaminen aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle.

Hanke myös vaikeuttaa ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

 Hakija ei ole hakemuksessa esittänyt poikkeamiseen erityistä syytä.

 Poikkeamisen myöntäminen edellyttää aina eriryistä syytä (MRL 171 §)

 Edelle olevien selvityksien perusteella poikkeusluvalle ei ole riittäviä perusteita.

Esittelijä Tekninen johtaja Kakko Samuli

Päätösehdotus Tekninen lautakunta hylkää poikkeamispäätös hakemuksen.

Päätös Hyväksyttiin.