Tekninen lautakunta
Esityslista 16.01.2025/Asianro 8

Tekla 16.01.2025     

7/00.01.01.01/2025  

Valmistelija Eetu-Ville Venäläinen

 p. 040 352 6999

 eetu-ville.venalainen@taipalsaari.fi

Uusi rakentamislaki on tullut voimaan 1.1.2025, jonka myötä alle 30 k-m² suuruiset muut kuin asuinrakennukset eivät enää vaadi lupamenettelyä. Näihin rakennuksiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset saunarakennukset, vierasmajat, työtilat ynnä muut vastaavat rakennukset, joiden varusteluun voivat kuulua erilaiset käyttövesijärjestelmät, joko paineellisena tai kantovetenä.

Vaikka rakennuksen rakentamiseen ei enää jatkossa tarvitsekaan hakea lupaa, tulee rakennuksen käytössä syntyvät jätevedet käsitellä asianmukaisesti.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä jätevesien yleisestä käsittelystä määrätään seuraavasti:

5.4 Taajaan rakennetuilla alueilla tulee vesihuolto järjestää ensisijaisesti

yhteisjärjestelyin. Jätevesien käsittelyjärjestelmiin, joihin johdetaan alle 100

asukkaan jätevedet, noudatetaan ympäristönsuojelumääräyksien 6 §:n määräyksiä.

5.6 Vapaa-ajan rakennusten ja saunojen, joissa ei ole vesijohtoa eli toimitaan kantoveden varassa, jätevesien käsittelylle ei ole määritelty varsinaista käsittelyä. Näissä kohteissa jätevesille riittää hallittu maaperään imeytys. Ympärivuotiseen käyttöön tulevan painevesijärjestelmässä olevan vapaa-ajan rakennusten tai vastaavan talousjätevedet tulee käsitellä kuten kohdassa 5.5.

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialuella ja muilla pilaantumisherkillä alueilla syntyvien vähäisten jätevesien käsittely tulee hoitaa seuraavasti:

6.3 Pohjavesialueilla kaikkien jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. .Ympäristönsuojelulain tarkoittamat kantovesien aiheuttamat vähäiset jätevedet voidaan imeyttää suoraan maaperään, mikäli niistä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

6.4 Ranta-alueella puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. .Saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan

johtaa maahan imeytykseen 10 m etäisyydelle vesistön ylimmästä

vedenkorkeudesta.

Kohdassa 6.3 mainittu vähäinen jätevesi / pesuvesi on tulkinnaltaan hyvinkin väljä. Kuinka rakennusvalvonta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi valvoa syntyvien jätevesin vähäisyyttä näiden lupavapaiden rakennuskohteiden osalta? Näiden osalta olisi syytä saada tarkentava määräys ainakin seuraavissa tapauksissa:

- asemakaavoitettu alue,

o vaaditaanko alueelliseen/kunnalliseen verkostoon liittymistä?

- pohjavesi- ja ranta-alue,

o riittääkö hallittu maaperään imeyttäminen?

- edellä mainittujen alueiden yhdistelmät.

o esim. asemakaavoitettu pohjavesialue.

Esittelijä Tekninen johtaja Kakko Samuli

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää lupavapaiden rakennushankkeiden jätevesien käsittelystä seuraavasti;
- Asemakaavoitetulla alueella rakennuskohteen jätevedet tulee johtaa alueen yhteiseen jätevesiverkostoon, mikäli kohteessa on käytössä paineellinen vesijärjestelmä. Kantoveden varaisille kohteille riittää hallittu maaperään imeyttäminen kiinteistön omalla alueella.
- Mikäli kohde sijaitsee asemakaavan lisäksi pohjavesialueella, tulee kaikki rakennuskohteessa sijatsevat jätevedet johtaa alueen yhteiseen jätevesiverkkoon.
- Ranta-alueella sijaitsevan kantoveden varassa olevan rakennuskohteen jätevedet voidaan imeyttää maaperään kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tämä koskee myös pohjavesialueella sijaitsevaa, kantoveden varaista rantarakennuskohdetta.

Päätös